Pohjoiskalotin ihmiset

Article

May 18, 2022

North Calotte People (norjaksi: Nordkalottfolket, NKF) on saamelaispuolue Norjassa. Se perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 ja kilpaili vuoden 2005 vaaleissa Finnmarkin listana (norjaksi: Finnmarkslista), mutta nimettiin vuonna 2009 nykyiseen nimeensä. NKF:ää on johtanut Toril Bakken Kåven vuoden 2005 vaaleista lähtien. Puolue puoltaa monikulttuurista ja tasa-arvoista lähestymistapaa pohjoisen kansoihin, mukaan lukien saamelaiset, kveenit ja norjalaiset. NKF ilmoittaa toivovansa tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille pohjoisen ihmisille Pohjanmerellä (norjaksi: Nordkalotten). Tämä kanta kertoo sen kannasta paikallisiin kysymyksiin, kuten maa- ja vesioikeuksiin, poronhoitoon ja ulkomaanteollisuuteen. Sen lähestymistapaa on kuvattu populistiseksi ja sen retoriikkaa on verrattu Edistyspuolueen.

Historia

Puolueen nimi oli alun perin "Finnmark List" (Finnmarkslista), josta päätettiin viime hetkellä ennen ehdokkuutta vuoden 2005 Norjan saamelaisparlamenttivaaleissa. Toril Bakken Kåven nimesi puolueen lopulta vuonna 2009 Pohjoiskalotin kansaksi. Hän piti nimeä "kauniina" ja heijastaa yhteistä historiaa ja Pohjanmaalla asuvia useita etnisiä ryhmiä. Sekaannusten estämisen lisäksi puolue ei enää ehtinyt pelkästään Finnmarkin maakunnassa. Puolue sai korkeimman ääniosuutensa Norjan saamelaisparlamenttivaaleissa 2021 ja nousi saamelaiskäräjien toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Parantuneesta tuloksestaan ​​huolimatta puolue ei löytänyt elinkelpoisia koalitiokumppaneita ja joutui siten oppositioon. Analyytikot mainitsevat puolueen äänestäjien mobilisoinnin valituissa vaalipiireissä edistäneen puolueen voittoa.

Ideologia

Puolue kuvailee itseään "haluavansa turvata kulttuuria, teollisuutta ja yhteiskuntaa". Puolue mainitsee perustelukseen asumisen, vuorovaikutuksen, suhteiden ja maankäytön yhteisöllisen luonteen pohjoisessa. Rolf Edmund Lund kuvaili puolueen politiikkaa pragmaattiseksi ulkoteollisuuden, maa- ja vesioikeuksien, rannikkosaamelaisten etujen, saamea assmilaatiosta johtuen puhumattomien henkilöiden sekä kveeni-kansan tasa-arvon suhteen. Sen lisäksi, että puolue kuvailee retoriikkaa populistiseksi, puoluetta kuvataan positiivisen syrjinnän kannattajaksi. Puolue eroaa Norjan saamelaisyhdistyksestä olemalla puolueen ideologinen oikeus. Sitä on verrattu Edistyspuolueeseen sekä retoriikassa että asenteissa. Sitä on kuvattu "konfliktilinjojen rakentamiseksi saamea puhuvien saamelaisten välillä ja erityisesti poronhoitoalaa vastaan". Puoluetta on aiemmin kritisoitu saamenkielisten "sikojen" kuvauksesta. Puolue tukee kaikkea tukea ja apua Ukrainalle Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen aikana Ukrainaan. Puolue kehotti Norjan viranomaisia ​​lopettamaan kaiken yhteistyön Venäjän kanssa ja asettamaan pakotteita niin kauan kuin sota jatkuu. Puolue mainitsi pohjoisen lisääntyneen Venäjän hyökkäyksen riskin.

Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeudet

Toril Bakken Kåven totesi, että puolue "[pysyy] lujasti saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksissa", mutta näiden oikeuksien vastuullista hallintaa tarvitaan. Hän totesi, että poikkeamiseen pitäisi olla vapaus, jotta niiden ryhmät voisivat edistyä. Puolue vastustaa vapaan, ennakkoon ja tietoon perustuvan suostumuksen käsitettä pohjoisen politiikan perustana. Puolue puolustaa lisäksi yksilöiden oikeutta tunnustaa itseään saamelaisiksi puolueen kanssa, joka kannattaa sellaisten henkilöiden uudelleenintegroimista, joiden perheet sulautettiin väkisin norjalaiseen yhteiskuntaan ja joiden perheet eivät enää tunnista itseään saamelaisiksi. Puolue suhtautuu kriittisesti saamen kielten käyttöön. osallistua saamelaispolitiikkaan vedoten norjalaispolitiikkaan, joka jätti monet saamelaiset kyvyttömiksi puhua äidinkieltään, ja totesi, että "pitäisi olla